Lähdimme Suomen maajoukkueen kanssa matkaan perjantaiaamuna. Tapasimme Helsinki-Vantaan kentällä, joimme aamukaffet ja vetäisimme maajoukkueen asut niskaan. Matka kohti Bialystokkia alkoi. Lento Varsovaan meni nopeasti ja kivuttomasti. Sain vasta lentokentällä kuulla, että meillä olisi bussikuljetus Bialystokkiin, kaupunkiin joka sijaitsi 175 kilometriä Varsovasta. Ehkäpä sekin matka menisi helposti ja kivuttomasti!? Matkaan luuli menevän reilu pari tuntia. Todellisuus oli kuitenkin aivan toinen-jo Varsovan alueelta pois ajamiseen meni vajaa kaksi tuntia, ruuhkat olivat aivan kaameat, maalaistiellä rekkoja oli jonoa hidastamassa ja tiet olivat hirveän huonossa kunnossa. Bussimatka kesti loppujenlopuksi lähemmäs 4 tuntia. Opin myös sen, että Puolassa ihmiset ajavat kuin hullut.. Sai 5 kertaan tarkastaa ennenkuin uskalsi tien ylittää..

 

Ehdimme nopeasti heittää tavarat hotellihuoneisiin, biksut päälle ja korkkarit kainaloon ja suunnata alakertaan kilpaijakokoukseen. Kilpailijoita taas ihan hurjan paljon. Siellä me likat istuttiin, jonotettiin, mitattiin pituutta ja painoa jne. Pääsimme yhdessä tiimin kanssa illalliselle yhdeksän maissa. Punnituksessa sain kuulla että painoni oli pudonnut aamupainostani yli kilon!!! Alkoi siis kunnon tankkaaminen.

“Kämppiksekseni” sain Marin jonka kanssa jaoimme huoneen jo EM-kisoissa. Illalla heitin rullat päähän ja painelin hermostuneena nukkumaan.

Lauantaiaamuna heräsin jo vaille kuusi, otin eväät mukaan ja suuntasin alas aamiaiselle. Siellä koputtelinkin ensimmäisenä ravintelin ikkunaa..

Karsinta/eliminaatio alkoi aamu kympiltä kaupungin uudessa oopperatalossa. Pajulahden Minna toimi joukkueen huoltajana ja auttoi kisapaikalla vielä värien viimesitelyssä sekä öljyämisessä.

Sarjassani oli 18 kilpaijaa, jotka karsittiin 15 jonka jälkeen meitä vertailtiin. Huh huh mitä hetkutusta ja vetkutusta ne mammat lavalla piti. Vähempi on joskus parempi-sorry vaan neidot!!

Olin varma että finaalipaikka irtoaa-tietenkin myös loistava sijoittuminen. Tiedän t-kävelyn/presentaation olevan vahvin puoleni joten huolta sen suhteen ei ollut. Koko lauantain paloin halusta päästä lavalle!!!

Sunnuntain kisapäivä alkoi klo 11 aamulla jolloin kisat avattiin Nations Paradella. Suomella oli lavalla (jalkojaan puuduttamassa Kimmo ja Yasemin).

Finaalit menivät todella nopeasti lauantain kisapäivään verrattuna. Rauhallisin ja varmoin mielin astelin lavalle Suomen kisoihin verrattuna arvokisoissa yleisö on ollut todella vaisua, mutta en antanut sen häiritä. Tein presentaationi rauhallisesti ja “with style” (niinkuin aina ).

Vertailujen jälkeen jaettiin heti perään bikini palkinnot. Kisoissa ehkä hermoja raastavinta on hetkin ennekuin astellaan lavalle ottamaan pystejä vastaan.. Yksitellen muiden tyttöjen nimet kuulutettiin. Ilokseni toisen sijan sain Australian herttainen kilpailija.. Eiköhän ne “slobomaat” olleet jo tarpeeksi kauan kahmineet pokaleja.. Kolmen kärjen maan liput nosteettin ylös, Maamme laulu alkoi raikaa, hymy ja kyyneleet olivat herkässä!!! MÄ OON MAAILMANMESTARI!!!!!!

Lavalta tulon jälkeen paikalle saapui Tarja ja Mari valmistautumaan omaan finaaliinsa. Palkitsin itseni heti salmiakilla ja illalla ansaitulla punaviinillä

 

lokakuu 10, 2012
Kategoriat: Nutrition . . Kirjoittaja: annavirmajoki

3 kommenttia

Kommenttien RSS-syöte Paluuviitteen osoite